Mariam Rguibi

Lex Malmi? Ei kiitos.

Lex Malmi -aloitteen käsittely eduskunnassa on alkanut sopivasti kuntavaalien alla. Merkittävä osa helsinkiläisistä kuntavaaliehdokkaista puolueesta riippumatta on rynnännyt kertomaan kannattavansa Malmin lentokentän ilmailukäytössä säilyttämistä ajavaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta. Osa heistä on varmasti aidosti sitä mieltä, että Malmin kentän säilyttäminen olisi viisas ratkaisu niin Helsingin kuin isänmaan edunkin kannalta. Osa näkee kentän säilyttämisen lähinnä poliittisesti viisana, kannattaahan lentokenttää joidenkin tutkimusten mukaan jopa hieman yli puolet helsinkiläisistä.

No, minä en kannata. Jossain menee se raja, minkä jälkeen poliitikkokin on velvollinen puhumaan äänestäjille kuten täysissä järjissä ja sielunvoimissa oleville aikuisille ihmisille on tapana: suoraan. Mikäli et lopettanut lukemista tähän, kerron kolme tärkeintä syytä siihen, miksi pidän mielummin selkärankani kuin Lex Malmi -aloitteen kannattajien äänet.

1.) Lex Malmi on hanke, joka haittaa Helsingin kehitystä ja pahentaa entisestään asuntopulaa. Malmin lentokenttä avattiin liikenteelle vuonna 1936 ja sen maa-alueesta osa varattiin kaupungin ja valtion solmimalla sopimuksella  lentokenttäkäyttöön 99 vuoden määräajaksi. Vuonna 2014  valtio päätti  vetäytyä kentältä, jotta alue olisi mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Tähän oli hyvä syy. Valtion taholta oli huomattu Helsingin asuntopula ja siihen haluttiin puuttua. Helsinki on sen jälkeen kaavoittanut lentokentälle ja sitä ympäröivälle alueelle asuntoja 25 000 ihmiselle.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan Helsingissä on syntynyt jopa 20 000 asunnon vaje ja uusia asuntoja pitäisi rakentaa 14 000 joka vuosi, jotta niitä riittäisi kaikille uusille helsinkiläisille. Vuonna 2015 Helsinkiin rakennettiin vain 4 100 uutta asuntoa. Viime vuonna asuntoja valmistui noin 6000. Nämä määrät eivät riittä vastaamaan tarpeeseen. Tekemällä tehty asuntopula pitää asuntojen hinnat korkealla. Mitä vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja vapailla markkinoilla on tarjolla, sitä pidemmiksi kasvavat myös jonot kaupungin vuokra-asuntoihin. Yksi suurimmista syistä leipäjonojen asiakkuuteen Helsingissä on se, etteivät rahat riitä ruokaan enää asumiskustannusten jälkeen. Jokaisen helsinkiläisen poliitikon velvollisuus onkin tehdä parhaansa asuntopulan helpottamiseksi. 

2.) Kaavoitusmonopoli kuuluu Suomessa kunnille ja alueidenkäytön suunnittelusta päättäminen on yksi kunnallisen itsehallinnon ydinalueista. Tähän oikeuteen ei tule puuttua enää sen jälkeen kun valtio on omalla päätöksellään vuonna 2014 luovuttanut maat Helsingin käyttöön, vieläpä nimenomaan asuntojen rakentamista varten. Helsingin (tai minkään muun kunnan) etu ei ole, että valtio ryhtyy sanelemaan sen maankäyttöä.

Lisäksi pidän ongelmallisena sitä, että kansalaisaloiteinstituutiosta tulisi Lex Malmin -hyväksymisen myötä yksi valitusmuoto lisää muutenkin jo tuskallisen hitaasti etenevissä kaavoitusprosesseissa. Tämä ei ollut sen alkuperäinen tarkoitus. Mikäli Lex Malmi hyväksytään, jo vuoden sisällä lienee eduskunnan käsittelyssä sitä paitsi vuorossa Asuntoja Malmille -vasta-aloite. On kohtuutonta, että Helsingin kaavoitusprosessit ja sitä kautta tonttien luovutus jäävät roikkumaan ilmaan vuodesta toiseen asuntovajeen ja sen aiheuttamien ongelmien koko ajan kasvaessa. 

3.) Eikä tässä vielä kaikki. Pahimmillaan hanke voi muodostua uhaksi koko Helsingin puolustukselle. Nimittäin ainoa Helsingissä sijaitseva Malmin kokoluokkaa vastaava valtion maa-alue, joka kenttään voitaisiin vaihtaa on Santahaminan varuskunta-alue. Jokainen voi itse miettiä kumpi on kaupungin puolustuksen kannalta merkittävämpi: 1500 varusmiehen varuskuntasaari vai muutaman sadan ilmailuharrastajan vapaa-ajanviettopaikka keskellä peltoa.  Teoriassa valtio voisi myös lunastaa lentokentän Helsingiltä, mutta hinta-arvio alueen arvolle on noin miljardi. Muu suomi tuskin on kovin innostunut maksamaan ilmailuharrastajien laskua.  

Lopuksi on vielä sanottava, että vietin osan lapsuudestani Malmilla. Ensimmäisen ja toisen luokan kävin ylämalmilaisessa parakissa, sillä kunnan palvelut eivät silloinkaan oikein pysyneet kasvavan väkimäärän perässä. Siitä huolimatta (tai ehkäpä juuri siksi) kannatan asuntojen rakentamista helsinkiläisille, vaikka sitten Malmille. Vaalien alla torilla kohtaamasi Lex Malmin -puolustaja saattaa tietysti olla kaikesta huolimatta erinomainen tuleva kuntapoliitikko. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että hän pystyy vähintään perustelemaan kantansa, eikä vain juokse yleisen mielipiteen perässä kohti jyrkänteen reunaa. 

 

(Tekstiä muokattu 12.05, lisätty tieto siitä, että alueelle on kaavoitettu asuntoja 25000 ihmiselle.)

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Lyhyesti todettuna: kohdat yksi ja kolme ovat hölynpölyä, kohtaa kaksi puolestaan mietitään asian jatkokäsittelyssä. Puhtaasti Helsingin kaupungin sisäinen asia tämä ei voi olla, koska Museovirastonkin mielestä kysymys on valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112420717694_u...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Ritva Oksala

Ehdottomasti kulttuurihistoriallinen rakennus - ja ilmailuharrastusta tukeva. Mariam, kyllä niitä rakennuksia muuallekin voi rakennella; jos olet joskus laskeutunut lentokoneella Helsinki-Vantaalle, tilaa kyllä riittää - muuallakin kuin juuri tuolla Malmin lentokentän kohdalla. Lyhytnäköistä olisi siirtää ilmailuharrastus muualle, toden totta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

1.) Asuntopulan helpotukseen ei sitten kelpaa Sipoolta varta vasten tähän tarkoitukseen otettu maa-alue?

2.) "On kohtuutonta, että Helsingin kaavoitusprosessit ja sitä kautta tonttien luovutus jäävät roikkumaan ilmaan vuodesta toiseen..." – Voipa ollakin kohtuutonta, mutta tätä asiaa ei toki muuteta tuhoamallla maan toiseksi vilkkain lentoasema.

3.) on varsin outo argumentti. Helsingissäkö idioottimaisuuden vaihtoehto voi siis olla vain toinen idioottimaisuus?

Sekä Malmi että Santahamina voidaan mainiosti pitää tähänastisessa käytössään, jos poliitikoilla on järjen häivääkään.

Mariam Rguibi? Ei kiitos.

Käyttäjän MariamRguibi kuva
Mariam Rguibi

Tervehdys Hannu ja kiitos kommentistasi!

1.) Uudessa, demokraattisesti vaaleilla valitun kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa asuntoja on kaavoitettu Malmin kentän alueelle, ei suinkaan Östersundomiin. Täten ne tulee myöskin rakentaa Malmille, ei Östersundomiin. Östersundomiin on kyllä mahdolista rakentaa vielä myöhemmin, mikäli kaupunginvaltuusto niin päättää.

2.) Helsinki-Malmin osuus koko maan Liikenneilmailusta on 0,015 %. Sotilasilmailusta se on 0,24%. (Finavian tuorein toimintakertomus: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/.)

3.) Lex Malmi aloitteessa on ehdotettu, että valtio voisi lunastaa maa-alueen itselleen. Lain mukaan lunastettavasta maa-alueesta tulee suorittaa korvaus. Korvaus voi olla rahallinen tai se voidaan suorittaa maa-alueiden vaihdolla. Kohdassa kolme viitataan siihen, että muu Suomi on tuskin kovin innostunut siitä, että valtio lunastaisi kalliiseen hintaan Helsingiltä maa-alueen, jonka se on juuri hetkeä aikaisemmin itse päättänyt kaupungille luovuttaa. Vaihtoehtoisesti kaupunki voisi vaihtaa Malmin kentän alueet vastaavaan valtion omistamaan alueeseen. Näitä alueita ei oikein ole muita kuin Santahamina. Mikäli sinulle tulee mieleen jokin vaihtoehtoinen valtion omistama rakentamiseen sopiva alue Helsingin sisältä, niin kuulen siitä mielelläni.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Valtion omistamaa aluetta on aivan Helsingin ydinkeskustaan asti ja jopa neliökilometrikaupalla.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Arto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #22

Malmin lentokentän hävittäminen olisi hölmöys.
Maata Helsingillä on, ei siitä ole kysymys. Hävittämisen tarpeesta on tullut osalle poliitikoista jonkinlainen kunniakysymys, joka estää harkitsemasta lentokentän säilyttämistä puoltavia faktoja.

Kentän historia on maineikas ja kyseessä on laajan alueen ainut pienkonekenttä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #46

Maassamme on 7000 asunnotonta, mutta Sipilä ilmailunharrastajana pitää kaveriensa puolta, ja antaa asunnottomien viettää yönsä yleisövessoissa nukkumassa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #56

Eikös Ahola parempaa keksi? Liekkihotellinkin vieraat ja kuolemat ovat Sipilän syytä?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #56

Tämä on ehdottomasti totta! Jos Sipilä olisi Tangon harrastaja niin asunto-ongelmat ratkeaisivat kuin tanssi! Ilmailunharrastajat ovat syynä muuhunkin kurjuuteen. Peräkylillä on moni mies naisenpuutteessa, ilmailijoiden syytä....

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"2.) Helsinki-Malmin osuus koko maan Liikenneilmailusta on 0,015 %. Sotilasilmailusta se on 0,24%. (Finavian tuorein toimintakertomus: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/.)"

Selvitys:
"Jos kuitenkin Helsinki-Vantaan toiminta kasvaa ja kysyntä saavuttaa kapasiteetin tulevaisuudessa, syntyy luonnollinen tarve jakaa kasvua toiselle lentokentälle myös Helsingin seudun sisällä. Tämä edellyttää silloin, että Helsingin seudulla on olemassa toinen toimiva lentokenttä. Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää liikelentotoimintaa, joka käsittäisi sekä kotimaassa että lähialueilla operoivin pienten koneiden kaupallisen lentotoiminnan. Haastateltujen ilmailun asiantuntijoiden mukaan Helsinki-Malmin lentokenttää kannattaisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja edellytyksenä olisi nykyisen lentokentän kehittäminen."
http://www.kaupunkitutkimusta.fi/wp-content/uploads/2013/12/HS-lentokenttäselvitys-RAPORTTI.pdf

Malmin lentokentän lentotoiminnan kehittäminen on pantu jäihin jo useita vuosia sitten. Kiitoteitä ja lähestymisjärjestelmää (ILS) ei ole ajanmukaistettu, "koska on sovittu", että kenttää ei tarvita. Kaupallinen lentotoiminta vaatisi ehdottomasti laskeutumismahdollisuutta mittareiden avulla. Tukholman Bromman kaupunkikentälle laskeutuu koneita Suomestakin. Kiitotien muuttaminen Helsinki-Vantaan suuntaiseksi, mittaa lisää 160 metriä + mittarilähestymismahdollisuusja näin meillä olisi Brommaa vastaava kenttä. Tämä visio on tietenkin liikeilmailua tukeva ja kapitalismiin pohjautuva. Sehän kirpaisee...

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Näissä luvuissa ei näy kokonaiskuva. Malmi ei ole lainkaan matkustajakenttä vaan siviili-ilmailu ja ammattikoulutuskenttä. Sen merkitys myös rajavartiolaitoksen vasteaikoihin etelään suuntautuvissa tehtävissä on suuri.

Kenttä on ollut kehityskiellossa jo niin kauan (yli kaksi vuosikymmentä) prosessin ollessa kesken, että liikelentämistä ei ole voitu kehittää samalla tavoin kuin Tukholma teki Bromman kohdalla. Bromma aiottiin sulkea mutta nyt ruotsalaiset kiittävät polvillaan itseään hyvästä päätöksestä. He alkoivat rohkeasti kehittää sitä ja laittaa palveluita sinne, joten investoijat tulevat omilla Learjeteillaan Brommaan aikaa säästäen. Eivät he ruuhkaiseen Arlandaan yritä eivätkä tule turistiluokassa.

Olen huomannut monien poliitikkojen olleen hyvin yksipuolisen vaikutuksen kohteena pitkään.

Vaikka kohta 1 on teknisesti aivan oikein, päätös on silti heikko pitemmän päälle myös kaupungin itsensä kannalta. Ajateltiin vain, että Malmilta oli tonttimaata "helposti saatavissa" vaikka rakentamatonta on kaikkiaan 7000 hehtaaria. Östersundomin viivästyminen on toki kokonaiskuvassa harmittava asia, mutta Malmin parisataa hehtaaria (suoja-alueet mukaan luettuina!) versus kaikki muut rakentamattomat tai potentiaaliset uudelleenrakennettavat alueet on hölmöntölmäys, jota tullaan vielä voimallisesti katumaan vuosikausien päästä.

Olen pahoillani kaikkien hyvässä uskossa liikkuvin poliittisten toimijoiden puolesta todetessani, että se sitkeys, mitä Malmia vastaan on esiintynyt viimeiset 20 vuotta, kertoo enemmän kiinteistöpolitiikan varjoissa piilevästä rakenteellisesta korruptiosta kuin mistään järkiasiasta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #75

Tukholman Bromman lisäksi on toinenkin havainnollinen esimerkki:

https://www.londoncityairport.com/

Helsinkiläisten pikkupoliitikkojen mielestä heillä on täällä niin paljon pahempi pula rakennusmaasta kuin on vaikkapa Lontoossa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Demokraattisesti vaaleilla valitun kaupunginvaltuuston poliitikot voivat päättää aivan säädetyssä järjestyksessä myös perinpohjaisia tyhmyyksiä, yleisen edun vastaisia järjettömyyksiä eri syistä, vaikka päättäjillä omasta mielestään olisi miten jumalallinen viisaus tahansa vain siksi, että heidät on aikanaan äänestetty valtaan vähiten huonoina puolueiden asettamista ehdokkaista.

Eräs keskeinen syy on tietämättömyys ja väärinkäsitykset, joilla näyttää olleen Malmin lentokentän tapauksessa keskeinen osuus. Toinen taustasyy lienee tonttikeinottelu ja gryndereiden rahavirrat, joiden on väitetty tuovan taloudellista etua mm. ylipormestaria lähellä oleville tahoille. Mitään ihmeellisen hohdokasta gloriaa ei poliitikkojen tomppelimaisuuksiin välttämättä liity vain siksi, että valta on annettu heille demokraattisesti. Ihmeellistä siunauksellisuutta ja syvää viisautta ei päätöksessä asu muodollisuuksista ja koppavasta asenteesta huolimatta.

Peruutusvaihteen löytäminen poliitikkojen typeryydestä, ennen kuin sen vahingolliset seuraukset ovat peruuttamattomat, on tällöin yleisen edun mukaista. Tätä lienee teidän puoluepolitiikan kuplassa elävien vaikea käsittää?

Kaavoittakaa nyt kiireen vilkkaa niitä asuntoja sinne Östersundomiin, sitähän varten se Helsinkiin liitettiin.

Ja antakaa sekä Helsingin että koko Suomen hyötyä Malmin toimivasta lentoasemasta, sen vetonaulan luonteesta kansainvälisille VIP-matkustajille ja sen aktiivisesta elinkeino- ja harrastustoiminnasta, jota näyttää puoluevaltuuston käsityskyvyllä olevan vaikea erottaa pelkistä rakennusten seinistä, joitten suojeleminen lentoaseman käyttökelvottomaksi pilaamisen jälkeen ei hyödytä ketään.

Jonakin pahana päivänä Helsinki-Vantaan lentoasema voi olla syystä tai toisesta poissa pelistä. Toisen toimivan kentän olemassaolo pääkaupungissa ei silloin ole suinkaan yhdentekevää. Mutta normaalioloissakin Malmin lentokentän toiminnot palvelevat yhteiskuntaa monipuolisesti tavoilla, joihin eivät mitkään elementtikennostot pysty. Älkää vandalisoiko sellaista vuodesta 1938 lähtien rakennettua, josta ette ymmärrä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #80

"Peruutusvaihteen löytäminen poliitikkojen typeryydestä, ennen kuin sen vahingolliset seuraukset ovat peruuttamattomat, on tällöin yleisen edun mukaista."

Erkki Tuomiojaa ei sovi moittia ailahtelevasta suhtautumisesta Malmin lentokentän suhteen. Hän päätti kantansa 1980-luvulla. Hän perustelee Malmin lentokentän asuntorakentamista sillä, että haluaa olla johdonmukainen. Maailma on ehtinyt muuttua 30 vuodessa mutta Tuomiojalla ja Väyrysellä on kummallakin periaate, että he ovat aina oikeassa faktoista huolimatta ja siksi kerran otettu kantaa pysyy hautaan asti. Tuomiojalle käsitys omasta itsestään johdonmukaisena nerona on tärkeämpi kuin yleinen etu.

Olen moneen otteeseen tuonut esiin sen vaihtoehdon, että Malmin kentästä voidaan kehittää Bromman kaltainen citykenttä. Lennonjohtoon liittyvä tekniikan kehitys mahdollistaa sen, että Malmin kenttä olisi yksi Helsinki-Vantaan kiitoteistä.

Mielestäni kaupunkiin kuuluu asumiseen, työhön ja liikkumiseen kuuluvaa infrastruktuuria. Liikenneinfrastruktuuriin kuuluu myös lentoliikenne. Malmia korvaavaa kenttää ei ole varaa rakentaa, eikä sille löydy yhtä hyvää sijaintia kuin mitä nykyisellä kentällä on.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kyllä Sipoon alueet rakennetaan, kunhan vain valitukset liito-oravista saadaan käsiteltyä. Helsinkiin tullaan rakentamaan keskuspuistoonkin (kaupunkibulevardihanke), talin golfkenttä saa väistyä ja Kivinokkakin tullaan ottamaan asuinkäyttöön.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Liito-oravat ovat EUn suojeluksessa. Eivät ne mahdollista rakentamista, vaan tämän päivän direktiivien mukaan estävät sen.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Malmin tapauksessa sisältökysymykset eivät ole edes oleellisia, vaan kyse on muotoseikasta: sovittua kauppaa valtion ja Helsingin kaupungin välillä ei oikein voi perua ilman kummankin osapuolen suostumusta ja pakkolaki vaatinee perustuslain muuttamista tai ainakin hallituksen esitystä aiheesta ja kokoomus on ilmoittanut vastuvansa sitä, nykyinen hallitus ei asialle tee mitään, ja eduskunta ei ole osapuoli kansalaisaloitteista huolimatta.

Seppo Sipilä

Ei Lex Malmi vaadi perustuslain muuttamista, koska kysymyksessä on merkitykseltään selkeästi valtakunnallinen asia, maakuntien ainoa vapaan aikataulun lentoyhteys pääkaupunkiin (ja pääkaupunkiseudun ainoa vapaan aikataulun ilmatie ulkomaille). Julkisoikeuden emeritusprofessori Esko Riepula lausui syksyllä asiasta seuraavaa:

"Suvereenina lainsäätäjänä eduskunnan toimivalta toki ulottuu myös asioihin, joita jokin kunta tai kunnat saattaisivat pitää kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvina. Toisin sanoen kunnallisen itsehallinnon periaate ei automaattisesti ole muodollinen este sille, etteikö eduskunta voisi ottaa käsittelyyn asiaa, jolla se kokee olevan laajempaa merkitystä. Jos kyseessä on kansallisessakin mittakaavassa vilkas lentokenttä, eikö sillä jo lähtökohtaisesti ole ylikunnallinen luonne siinä missä tärkeillä maanteillä tai vesiväylilläkin?"

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyllä se sisältö on se oleellisempi asia. Muoto on tarkoitettu palvelemaan sisältökysymysten käsittelyä. Jos sisältö niin vaatii ja tahtoa löytyy, oikea muoto löytyy myös. Muodon taakse piiloutuminen kertoo vain sen, että tahtoa ratkaisun löytämiseen ei ole.

Seppo Sipilä

Ihan muutama oikaisu.

Ensiksikin väite "Osa näkee kentän säilyttämisen lähinnä poliittisesti viisana, kannattaahan lentokenttää joidenkin tutkimusten mukaan jopa hieman yli puolet helsinkiläisistä."

Ammattimaisten mielipidekartoittajien useiden selvitysten mukaan lentokenttää kannattaa pikemminkin 2/3 helsinkiläisistä ja uusimaalaisista. Viimeisin on kesältä 2016. Ks. http://malmiairport.fi/kansalaismielipide

1) Kataisen hallituksen päätös vuonna 2014 edellytti selväsanaisesti "siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle". Sellaiselle ei ole löytynyt sen paremmin maksajaa kuin paikkaakaan läpi koko 2000-luvun asiantuntijavoimin tehdyissä selvityksissä. Helsingin kaupungilla on mm. Östersundomissa 24 kertaa Malmin kentän kokoinen alue, jonne kuitenkin kaavoitetaan vaivaista 70 000 asukasta, ts. rakennetaan iänikuista harvaa kirkonkylää. Urbaanisti rakentaen sinne mahtuisi satojatuhansia asukkaita, itämetro olisi oikeasti kannattava ja ympäristöystävällinen hanke uuden tiiviin kaupungin yhdistämiseksi kantakaupunkiin, ja kaikki Yleiskaavassa hävitettäväksi merkityt viheralueet ja kulttuuriympäristöt vanhassa Helsingissä voitaisiin jättää rauhaan.

2) Nyt tavoitteena oleva Malmin kentän lakkauttaminen ilman edellytyksenä olevaa kunnollista korvaavaa kenttää on merkitykseltään ja vaikutuksiltaan valtakunnallinen asia, johon eduskunnalla suvereenina lainsäätäjänä on täysi oikeus puuttua. Kunnallinen itsehallinto ei ole sille este. Malmilla on kysymyksessä on Suomen maakuntien ainoa vapaan aikataulun lentoyhteys pääkaupunkiin ja pääkaupunkiseudun ainoa vapaan aikataulun ilmatie ulkomaille. Mainiona ennakkotapauksena on 2000-luvun lopulla toteutettu Sipoon ryöstö kunnan tahdon vastaisesti ja pilkkahinnalla, valtioneuvoston siunauksella ja nimenomaan asuntotuotantoa varten.

3) Kentän maa-alueen rahallisena arvona miljardi euroa on täyttä huuhaata - Helsingin valtiolta ostamien Malmin kentän maaomistusten neliöhinnalla koko kentän hinnaksi tulee noin 30 miljoonaa euroa. Valtio kuitenkin omistaa Helsingin kaupungin alueella yli 4600 hehtaaria maata keskimäärin 38 hehtaarin alueina (noin 120 kohdetta). Helsingillä on mistä valita kustannusneutraalissa maanvaihdossa korvaavia alueita Malmin kentän tilalle.

Ari Ilaskivi

Täydellinen argumentoinnin epäjohdonmukaisuus syö äänestäjien uskoa päättäjiin ja sellaisiksi havitteleviin kuntavaaliehdokkaisiin. Paineet lisärakentamiseen ymmärrämme, mutta emme todellakaan sitä että se pitäisi kohdistaa juuri kulttuurihistoriallisesti tärkeälle Malmin kentälle, jonka maapohja on raskaalle rakentamiselle kehnoa.
Helsinki hankki rakennusmaata Sipoosta, siellä sitä tonttia löytyisi - yläilmoista sen näkee oikein mainiosti. Tyhjää metsää ja joutopeltoa, iskekää sinne kyntenne! Ja "vaihtoehtona Santahamina" on todellakin täysin ala-arvoinen veto - tulee se sitten kenen suusta tahansa: Helsinki tarvitsee varuskuntansa.

Se, että Lex-Malmi yleensäkin syntyi, kuvastaa meidän äänestäjien tyytymättömyyttä päättäjien valtapolitiikkaan. Äänestyspäätökset tehdään sekä järki- että tunnesyin. Niin tai näin, se annettu ääni on tasan yhtä arvokas ehdokkaalle ja puolueelle. Malmin kohtalo, Guggenheim-junttaus ja edessä oleva Suurmoskeija-hanke ovat kaikki esimerkkejä päätöksistä joihin me kansalaiset otamme voimakkaasti kantaa. Kun poliitikolta saati koko puolueelta pettää logiikka tai arvostelukyky, me älähdämme ja annamme seuraavan kerran äänemme sinne missä meitä kuunnellaan ja asiaamme ajetaan.

Käyttäjän EsaJokinen kuva
Esa Jokinen

Asuntopula ja 25 000 ihmisen edulliset asunnot on kyllä suosikkiretoriikkaa, mutta kovin halpoja asuntoja ei suon päälle rakenneta, eikä varmaan Ruoholahden asuintiheydellä, jonka se vaatisi. Alue on alunperinkin lentokentäksi kaavoitettu, koska se ei kelvannut asuinrakentamiseen.

Asuntopulaan on jokseenkin vaikea uskoa syynä, kun rakentamatonta metsää ja peltoa Helsingissä riittää, ja lisäksi asuntoja on tyhjillään niin paljon, että vuokrista saa alennusta.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Sen sijaan tuo on ihan totta, että kaavoitus on kunnallispoliittinen juttu. Harmi, että siellä on töpeksitty pilaamalla Helsingin kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia ajamalla kaupungin ainoan lentokentän sulkemista. Tukholmassa ja Pietarissa samaa asiaa tarkastellaan toisesta näkökulmasta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"....VTT:n mukaan Helsingissä on syntynyt jopa 20 000 asunnon vaje ja uusia asuntoja pitäisi rakentaa 14 000 joka vuosi, jotta niitä riittäisi kaikille uusille helsinkiläisille. "

Miksi ja miten kaupunkiin tulee uusia helsinkiläisiä, joille ei ole asuntoja? Tieten tahtoen asunnottomiksi?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ihmiset muuttavat Helsinkiin uusien syntyvien työpaikkojen vuoksi. Työn perässä. Jos Helsinkiin ei rakenneta asuntoja työntekijöille, työpaikat jäävät syntymättä. Koko Suomen talous kärsisisi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Miten joku, jolla ei ole eikä saa asuntoa Helsingissä, voi kutsua itseään helsinkiläiseksi?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kuka on Paavo Väyrysen lisäksi väittänyt, että pääkaupunkiseudulle ei tarvitse rakentaa uusia asuntoja? Ei Malmin lentokentän säilyttäminen lentokenttänä estä pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa. Malmillekin voi tehdä lisää asuntoja mutta ei sille lentokentälle. Hanki kartta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #35

Mikko Ahola kirjoittaa omassa blogissaan: "Jos pääkaupunkiseudulle ei saada lisää tonttimaata asumisrakentamiseen, asuntojen hinnat nousevat, koska kysyntä tonteista ylittää niin paljon tarjonnan." (Kirjoitusvirheet korjattu!)

Jos Mikko Ahola nousisi Malmin kentältä yläilmoihin, niin näkisi laajasti rakentamatonta maa-aluetta, kaikki Helsingin rajojen sisäpuolella. Potentiaalisesti kaikki suomalaiset voitaisiin asuttaa sillä alueella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lex-Malmi kansalaisaloite on saanut yli 56 000 kannattajaa taakseen ja se on edennyt eduskuntaan käsiteltäväksi. Sipilän hallitus on alustavasti asettunut aloitteen taakse. Tämä jo osaltaan osoittaa, miksi Malmin lentokenttä tulee rauhoittaa.

Niin kauan kuin minä, vanhempani ja vielä esivanhempani muistivat aikanaan, Helsingissä on ollut aina krooninen asuntopula. Edullisia kaupungin vuokra-asuntoja ei ole ollut saatavilla.

Malmin lentokentän alue ei tule poistamaan tätä ongelmaa.

Suurin ongelma ja syy edullisten valtion rahoittamien kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiselle löytyy tämän valtakunnan päättäjien korvien välistä ja viimekädessä siitä utopiasta, että Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, -hyödyn tavoittelun sijaan,- koittaisi se päivä jolloin kaikille tarvitseville olisi edullinen valtion ja kaupungin rahoittama vuokra-asunto.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Suomessa on yli 5 miljoonaa asukasta, joten 56 tuhatta kannattajaa ei ole paljon. Sipilä juuri korjasi lausuntoa että asia Helsingin käsissä.

Näiden kansalaisalotteiden vika on , että ei voi vastustaa aloitetta. JOs voisi saisi paljon paremman kuvan mielipiteistä.

Seppo Sipilä

Kyllä mielipiteistä on ihan tarkka ja ajantasainen, ammattilaisten selvittämä kuva. Ks. http://malmiairport.fi/kansalaismielipide

Timo Lahtinen

Tässä tulikin kerralla selväksi että Kokoomusta ei kannata Helsingissä äänestää. Ja onhan se toki jo tullut selväksi tämän nykyisenkin valtuuston aikana että Kokoomuksessa ajetaan tyystin muiden kun äänestäjien asioita. Asuntopulaan vetoaminen on typerää, tässä rakentamisvimmassa on aivan muut kuin ideologiset syyt taustalla.

Mitä tulee Malmin lentokentän asiaan, on kiistaton tosiasia että ylivoimaisesti suurin osa sekä Helsinkiläisistä, että muista suomalaisista kannattaa Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä. Yhdenkään kansanedustajan taikka kunnanvaltuutetun ei pitäisi tätä sivuuttaa. Omalla mielipiteellä kun ei ole kovin suurta arvoa silloin kun edustetaan niitä ihmisiä jotka ovat antaneet vaaleissa luottamuksensa.

Mutta vaalit ovat ovella, katsotaan siellä miten helsinkiläiset - siis muutkin minun lisäkseni, reagoivat tällaiseen ylimieliseen politiikkaan. Koko aikuisikäni Kokoomusta tähän saakka äänestäneenä minä ainakin joudun pettyneenä siirtymään jonkin sellaisen puolueen taakse joka kuuntelee äänestäjiään.

Käyttäjän RaimoHandolin1 kuva
Raimo Handolin

Helsinki ei ole 1936 kun Malmin lentokenttä perustettiin mitään sillä alue siirtyi vasta 1946 kaupungille suuressa aluoluovutuksessa. Samaa naapureiden nakerteluissakin Helsinki jatkaa vaikkei osaa edes kunnioittaa valtakunnallisia kulttuuri arvoja. Missä tämä Helsingin paisumis politiikan oikeutus on määrätty? https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueelli...

Käyttäjän KariTPiela kuva
Kari Piela

Jos näille sivuille saa bloginsa kirjoittaa mitä vaan, niin tämä kirjoitus on valtaosin puppua ja populismia. Aiemmin tällä palstalla jo vastattiin uusien asukkaiden muutton Helsinkiin perustuvan laskelmiin, mutta tulevatko asunnottomiksi, jos uusia asuntoja ei ole, vaikka siis tyhjinä on paljon, ne voisi ensin täyttää tai rakentaa Östersundömin alueelle, kuten suunnitelmat sen valtauksen aikoihin. Siis sekä Malmin kenttä ja Santahamina säilytettävä ja asuntoja muille tyhjille alueilla.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Jos on toista mieltä kun sinä niin on puppua vai. Asioissa on aina kaksi puolta ja osa vastustaa osa kannattaa.

Seppo Sipilä
Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kyllä niitä golfkenttiä löytyy asuntotarkoituksiin mm. Tali, Paloheinä ja Luukki. Ne pelaajineen joutavat väljemmille vesille. Eikä niillä ei ole kulttuuriarvoa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Golfkentät ovat kaupungin viherkeuhkoja ja palvelevat asukkaiden viihtyvyyttä.
Helsingillä on omien rajojensa sisällä aivan riittävästi rakentamiskelpoista aluetta.
Valloittamansa Östersundomin eteen kaupunki ei ole vielä edes aloittanut toimenpiteitä. Järki käteen Vihreitten johtama kiinteistötoimi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Harri

Niin on, mutta Östersundom on näiden mielestä liian kaukana keskustasta. Minusta ei keskuspuistoa tms. viheraluetta saa häviuttää rakennuksille ei myöskään Malmia. Provosoin asiaa tarkoituksella.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #33

Niin on, mutta Östersundom on näiden mielestä liian kaukana keskustasta.

Heikki,
miksi Helsinki sitten väenväkisin hamusi Östersundomia Sipoolta?

J. Sakari Hankamäki

Pääkaupungissa vallitseva asuntopula ei johdu siitä, että Helsingin alueella ei olisi rakentamatonta maata tai tontteja.

Tilaa löytyy yllin kyllin muualtakin kuin nykykäytössään säilyttämisen arvoiselta Malmin lentoasemalta, esimerkiksi Kruunuvuorenrannasta tai Keskuspuistosta, joka voitaisiin osittain rakentaa ja siistiä viihtyvyyden kärsimättä ja liikkumismahdollisuuksien lainkaan heikkenemättä.

Ongelma on, että kukaan ei rakenna, koska rakennusliikkeet pelkäävät hintatason putoavan lisärakentamisen myötä.

Rakennusfirmojen ei kannata huhkia kaksin verroin, kun ne pääsevät samoihin tuloksiin hintatason ollessa mahdollisimman korkea!

Niinpä asuntopulaa ei voida vähentää jättämällä rakentamispolitiikka markkinamekanismin varaan, vaan tarvitaan kuntien ja valtion valtion omaa rakentamistuotantoa.

Myös rakentamisen normeja on purettava, jotta saadaan tuotetuksi asuntoja kohtuullisin kustannuksin ja oikeisiin tarpeisiin.

Malmin lentoaseman kaavoittaminen asunnoille olisi täysin väärä ratkaisu, sillä maapohja on suota eikä sovellu kerrostalojen rakentamiseen. Pientaloalueeksi tonteista tulisi liian kalliita, eikä niille ole kysyntää.

Myös alueen liikenneyhteydet ovat huonot, sillä perille ei vie ratikka, juna eikä metro vaan ainoastaan bussi tai yksityisauto.

Lisäksi maapohja pitäisi kokonaan vaihtaa, sillä tutkimus todennäköisesti paljastaisi maaperästä suuren määrän myrkyllisiä jäänestoaineita ja kerosiinia, joten kalliiksi kävisi Malmin lentokentän muuntaminen asuinalueeksi.

Kentän ovat rakennuksineen luokitelleet uhanalaiseksi kulttuuriperintökohteeksi kaksi kansainvälistä järjestöä.

Jokaisen suurkaupunkialueen maisemalliseen kuvaan kuuluu myös pienlentokenttä, jollainen on edelleen Tukholmassa (kun paikallinen parlamentti suojeli sen Tukholman kaupungin vastustuksesta välittämättä). Lontoossa ja New Yorkissa pienkenttiä on useita.

Malmin lentokenttäalue on elävän toiminnan kohde, ja siellä toimii sekä viranomaisia että yksityisiä yrityksiä.

Uuden kentän rakentaminen Sipooseen maksaisi satoja miljoonia, ja alueen kaukaisuus haittaisi toimintaa.

Tässä valossa kannatan Lex Malmia, ja toivon eduskunnalta pikaisia toimia alueen suojelemiseksi, kehittämiseksi ja pitämisessä nykyisessä käytössä.

Olen kirjoittanut aiheesta seikkaperäisen analyysin jo aiemmin, ja se löytyy tästä:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221082-u...

Myös blogisti Rguibin kannattaa perehtyä esittämiini argumentteihin.

Ihmettelen kovasti kokoomuslaisten ja vihreiden halua repiä kaupunkimme olemassa olevia kulttuurikohteita, jotka olennaisesti kuuluvat historialliseen kaupunkikuvaan ja Helsingin toiminnalliseen kokonaisuuteen.

Ihmettelen myös kokoomuksen ja vihreiden halua rakentaa suurin kustannuksin vau-buildingeja, joista ei ole paikallisille ihmisille juuri mitään iloa (esimerkkinä Guggenheim-museo).

Toivottavasti eduskunta torppaa vasemmistoliittolaisen ministeri Kyllösen läpi junttaaman purkamispäätöksen ja rauhoittaa Malmin lentoaseman nykyiseen käyttöönsä iäksi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Myös alueen liikenneyhteydet ovat huonot, sillä perille ei vie ratikka, juna eikä metro vaan ainoastaan bussi tai yksityisauto.

Helsingissä valtaa pitävät Vihreät vannovat raideliikenteen nimeen. Malmin kentän alueelle tällaista ei ole edes pitkän tähtäimen suunnitelmissa.

Käyttäjän MariamRguibi kuva
Mariam Rguibi

Hei Harri ja kiitokset kommentistasi! Malmille on suunnitteilla kaksi raideliikenneratkaisua: Lahdenväylän suuntainen pikaraitiotie joka kulkisi kantakaupungista Viikin ja lentokentän alueen kautta Jakomäkeenn, sekä poikittainen Raide-Jokeri 2 -linja, joka veisi Malmin juna-asemalle ja Kontulan metroasemalle.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #50

Hei Mariam ja kiitos kommentoimattomuudestasi! Voisitko lakata kiertämästä itse asiaa kuin kissa kuumaa puuroa: maata piisaa Helsingissä rakentamiselle lähempänä keskustaa kuin Malmi.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MariamRguibi kuva
Mariam Rguibi Vastaus kommenttiin #52

Hei Kalevi ja kiitos kommentistasi. Blogikirjoituksistasi ei käy ilmi, mihin mahduttaisit Malmille kaavaillut 25000 asukasta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #67

Mariam: "Blogikirjoituksistasi ei käy ilmi, mihin mahduttaisit Malmille kaavaillut 25000 asukasta."

25000 asukasta mahtuu mihin tahansa ympäri Suomea.
Joissakin kunnissa on erikokoisia asuntoja aivan tyhjillään.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #67

Et liene lukenut blogejani (tai sitten ymmärryksesi on yllättävän rajallinen), kun moisia kysyt.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #50

Hei Mariam,
ja hauska tutustua.

Kuten Kalevi Kämäräinen aikoinaan bloggasi, niin näyttää paljastuvan suuren luokan petos.
Helsinki pani Vanhasen hallituksen polvilleen ja liittämään vauraan osan Sipoota itseensä lupaamalla vastapalvelukseksi säilyttää Malmin lentokentän.
Kun liitos sitten toteutui, niin lupauskin unohtui.

Kuka selvittää ylipormestari Pajusen suvun tonttiomistukset Malmin kentän läheisyydessä?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Uutta kenttää ei rakenneta Sipooseen, koska kentän käyttö on niin vähäistä. Jos kentälle olisi todellista tarvetta, se rakennettaisiin. Harrasteilmailua ei katsota niin välttämättömäksi toiminnaksi, että uusi kenttä rakennettaisiin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Juu... kentän käyttö vähäistä: Suomessa on Malmin lento-operaatiolukuihin yltäviä TODELLA vähän.

Vuonna 2011 liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi laajan selvityksen Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdoista ja siihen mennessä tehdyistä selvityksistä. Malmin lentoasemalla oli lento-operaatioita (nousuja ja laskeutumisia) v. 2003–2009 vuosittain n. 80 000–100 000 kpl/v.

Helsingin kaupungin ajama 17 vuoden rakennuskielto Malmin lentoaseman alueella kestää 23.8.2018 asti. Se on käytännössä estänyt Malmin lentopaikan kehittämisen. Samalla Malmin lentoaseman toiminta on hiipunut ja mm. lento-operaatioiden määrä on laskenut.
https://lexmalmi.fi/2016/09/19/yrjo-kuronen-lauri-...

Helsingin kaupunki on siis aktiivisesti ollut haittaamassa Malmin lentopaikan toimintaedellysten kehittämistä. Tukholman Brommassa on tehty toisin, paikallisesta vihevasemmistosta huolimatta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Malmin kenttä on Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain kenttä.
Että niin vähäistä on käyttö.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #57

Malmin kentän lento-operaatiot muuttuvat nollaksi kun siihen kentälle rakennetaan taloja. Samoin korvaavan kentän lento-operaatiot jäävät vähäisiksi sen takia, että korvaavaa kenttää ei rakenneta. Tämä on ns. paskaympyrä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos vielä vähän kaavoituksesta.

Kaavoituksen periaatteena on ollut poikkeuksetta kustannustehokkuus. Kun johonkin on tarkoitus rakentaa, hyötykäyttö on asetettu maksimiin.

Ihmeellistä kyllä, tähän yhtälöön ei yksinkertaisesti mahdu se keskituloinen kansalainen, jolla sekä dynaamisesti että potentiaalisesti olisi mahdollisuus rahoittaa tähän maahan edullisia vuokra-asuntoja.

Kysyntä on valtava ja tarjontaa ei ole tai jos on, asuntoja on tyhjillään.

Maankäytön politiikka on perustunut ns. "maksukykyisille asiakkaille", kuten yleisinfran kannalta kannattaville yrityksille ja niistä saaduille katteille ja tuotoille.

Sitä vastoin edullisten vuokra-asuntojen tuotot eivät kata menoja ja kuitenkin samaan aikaan asuntoja jonottaa satojatuhnansia ihmisiä?

Harvaan asuttu maa ja tämänkaltainen ongelma on juurtunut kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella.

Lex-Malmi on hyvä asia, tonttimaata löytyy muualta jos sille on vilpitön tahto.

Markkinoinnin ja ekonomistaloudellisen ajattelumallin perusta on ikääntynyt, uudet mallit tilalle.

Tuomas Honkala

Tuolla matematiikalla Helsinki on velkaa Sipoolle 50 miljardia. Rakennuksetkin on maksamatta, mitkä invaasion seurauksena siirtyi hellsingille.
Helsingin taipumus on tuhota kehityksen nimissä oikeastaan kaikki. Esimerkkinä Vartiosaarikaava, "merellinen" Helsinki rakennetaan kruunusillat etteivät veneet pääse liikkumaan, ja vaikka lauttayhteys on halvempi ratkaisu. Koko Suomen lautta kalusto liikkuu vuoden 1/10 osalla sillan hinnasta.
Liikelentokentälle on Helsingillä tarvetta, jos jatkuvuus taattaisiin tulisi sinne varmasti isompia toimijoita kuin nykyään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Helsinkihän on kautta vuosikymmenten kunnostautunut vanhan purkajana:
http://www.hs.fi/aihe/puretut-talot/

Joten lentoasemakin on paras saada äkkiä pois, ettei siitä vain tule maailmanperintökohdetta:
http://7mostendangered.eu/2015/12/10/helsinki-malm...

Tosin eihän sekään välttämättä mitään suojaa toisi:
https://www.theguardian.com/world/2017/jan/20/isis...

Suojelkaa te muut... Helsinki on niin nuori kaupunki, että ei täällä voi mitään historiallisesti arvokasta olla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jos lentoaseman pyöreä rakennus on maailmanperintöä, niin voidaanhan se jättää kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi. Sinänäsä lentokenttää on vaikea käsittää kulttuuriperinnöksi. Miten pala asfaltoitua peltoa voi olla kulttuurin monumentti?

Tällaisia lausuntoja maailmanperinnöstä saa erilaisilta järjestöiltä, kun osaa ne oikein tilata.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyllä maailmanperinnössä on kyse ympäristöstä, siis kokonaisuudesta. Tuo ehdotus lentoasemarakennuksen jättämisestä yksinään muistomerkiksi on suunnilleen yhtä fiksu, kuin jos ehdottaisi tornitalojen rakentamista Suomenlinnaan ja sanoisi, että kyllähän niitä vanhoja muureja voi vähän säilyttää näytiksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #47

Vastasit suunnilleen samaan tapaan kuin itsekin ajattelin. Onhan noita lentoasemarakennuksia jätetty muistomerkeiksi, vaikkapa Lontoon Croydon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Croydon_Airport

Mutta kokonainen toimiva lentoasema, joka on rakennettu ennen toista maailmansotaa ja pidetty hyvin toimintakunnossa, voisi tosiaan olla myös erilainen turistikohde sen lisäksi, että se voisi olla myös harrastajien kohde kansainvälisesti. Se ainutlaatuinen mahdollisuus menetetään varmasti, jos alue muutetaan kerrostaloiksi.

Käyttäjän tahvoo2 kuva
Tahvo Oksanen

Onko tietoa paljonko Malmin lentokentän maa-aineksen puhdistaminen mahtaa maksaa, siinä tapauksessa että kyseiselle alueelle päätetään rakentaa asuintaloja? Kuten tiedämme, sallitut kemikaalipitoisuudet lentokentäksi kaavoitetulla maa-alueella saavat olla aikalailla suuremmat, mitä asumiskäyttöön kaavoitetulla, ja ei ole mitään syytä olettaa etteikö maaperä olisi pilaantunutta asumiskäyttötarkoituksissa.
Kuka mahtaa maaperän puhdistukset maksaa? Jos kokoomulaisten jujuja yhtään tunnen, käynee kuin Tampereen rantatunnelin kanssa: Maanrakennustyöt maksaa kaupunki tai valtio (elikkäs veronmaksajat) ja massit myydyistä asunnoista käärii joku kokoomuslainen.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Lentokoneissa käytetään kerosiiniä, joka on haihtuva neste, eikä siitä jää mitään jäämiä maaperään.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Mites on jäänestoaineet. Niitä ainakin oli Helsinki-Vantaan maaperässä kun junatunnelin rakentaminen vaikeutui.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Lentokentän maaperä on todettu osin pilaantuneeksi ja se täytyy puhdistaa.
Tutkimusten perusteella osasta maaperää on löydetty kohonneita pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä ja PCB:tä. Pilaantunutta maata on alueella arviolta 35 000–70 000 tonnia.

Tämän lisäksi rakentaminen Malmin lentokentälle vaarantaa pohjaveden ja pohjarakentamisen kustannukset saattavat nousta tavattoman korkeiksi. Finlandia-puiston pohjatyöt Keskuspuiston eteläosassa, joiden voidaan olettaa olevan huomattavasti helpommat kuin Malmin lentokentällä, olisivat maksaneet arviolta 700€ neliöltä. Lisää tietoa alla olevan linkin takaa.

http://www.notesco.net/download/Malmi/Rakentaminen...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kerosiini on polttoöljyä, jossa ei ole parafiinia.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"muutaman sadan ilmailuharrastajan vapaa-ajanviettopaikka keskellä peltoa"

Näinhän se asia on punavihreiden silmälasien avulla katsottuna. Mariam Rguibin hengenheimolainen kiteytti aiemmissa nettikeskusteluissa perustavanlaatuisen, herravihaan perustuvan näkemyksen: "On se yhtä helvettiä, että ei saa nukuttua kun porvarit lentelevät lentokoneillaan ja rehellinen duunari ei saa unta." Duunari voi tietysti olla peräkylältä lähtöisin ja ei tiedä, että kaupugeissa on myös lentokenttiä.

Tässä selvityksessä nähdään se mahdollisuus, että Malmin kenttää voisi kehittää kaupalliseen ilmakuljetuksen suuntaan. Mariam saattaa tästä ahdistua, koska tämä näkemys on porvarillinen.
http://www.kaupunkitutkimusta.fi/wp-content/uploads/2013/12/HS-lentokenttäselvitys-RAPORTTI.pdf

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli liikenneministeriaikanaan samoilla linjoilla Mariamin kanssa: Ministeri Kyllönen on myös maininnut, että ”harrastelentäjille ja muille kentän käyttäjille löytyy kyllä uusi paikka”.
https://ilmailu.fi/node/662
Ideologinen kannanotto on sallittua, ei siinä mitään.

Kalle Kaskinen

Mariamin lyhyt essee saa hylätyn

1.Haittaa ja Pahentaa = HYLÄTTY
2.Helsingin kaavoitusprosessi on toissijainen yhteiseen kultuuriperintöön = HYLÄTTY
3.Uhka puolustukselle = HYLÄTTY

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Malmi, toimivasta lentokentästä toimimaton asuinalue. Maapohja soinen öljyjen saastuttama.
Säästetään lentokenttä, lähtihän Armi Kuusela sieltä maailmalle.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Ei Armi enää palaa joten sitä varten turha enää säilyttää:)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Uutisissa otsikoitiin, että vaihtoehtoinen kohde asuntojen rakentamiselle Malmin lentokentän sijaan, olisi käytännössä vain Suomenlinna?

Käsittämätöntä, ettei Helsingistä löydy rakennuskelpoista tonttimaata muualta?

Onko Malmin lentokenttä niin tavattoman kysyttyä vai onko kyseessä vain tulevan kaupunginjohtajan keppihevonen.

Ei ole ihme, ettei kaupungin tontteja ja asuntoja ole kaikille tarvitseville, kun täytyy luodata yhä etelämpään kohti saaristoa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Onko ilmansuunnat vain etelään??

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyvin lyhytnäköistä asuntopolitiikkaa edelleen ja elämme 2020 -lukua.

Jos tontteja ei ole etelässä ja rakennuskustannukset ovat niin tavattoman korkeat, paras tapa on kaiketi ryhtyä itse grynderiksi ja hankkia halpaa tonttimaata hieman pohjoisemmasta.

Tero Christersson

Rguibi: "2.) Helsinki-Malmin osuus koko maan Liikenneilmailusta on 0,015 %. Sotilasilmailusta se on 0,24%. (Finavian tuorein toimintakertomus: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/.)"

Helsinki-Malmin osuus Yleisilmailusta on 44.2% (Helsinki-Vantaan osuus on 1.6%)

Janne Alatalo

Että kuopataan tuleva Suomen hyvinvoinnin vaatima pienkoneliikennöinti pääkaupunkiseudulle. Samalla tuhotaan kulttuuriperintökohde ja luonto.

Poliitikkoja ei näemmä kiinnosta faktat; jos niitä olisi tutkittu, olisi voinut samaan listaan kirjoittaa, että rakentaminen tulee kalliiksi, koska pitää paaluttaa - ja CO2.

Mutta tämä ei jostain syystä sopinut politiikkaan - ilmeisesti on muita vaikuttimia. Raha. Kyseiselle maaperälle rakentaminen on erityisen typerää, siis kallista - isosta rahasta voi vetää sivuun helposti, jopa poliitikoille.

Korvaava kenttäkin pitäisi ensin rakentaa. Siitä ollaan oltu hiljaa.

Timo Kivistö

Mariam

Miksi et vaadi Talin golfradan rakentamista asuntoja täyteen?
Se aluehan on 100-prosenttisesti harrastuskäytössä.
Oletko kenties itse siellä harrastamassa?
Entä joku kaverisi?

Haluaisitko kertoa onko sinulla poliittisia tai taloudellisia kytköksiä Malmin lentokenttäalueeseen?

On järjetöntä purkaa olemassa olevaa (Suomen toiseksi vilkkainta lentokenttää) ja toimivaa ja sitten rakentaa sama muualle. Puhumattakaan siitä, että korvaavaa paikkaa ei ole osoitettu.

Kyse on yhdestä Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuurikohteesta. Niiden joukossa ehkä ainoa, joka on hyvässä kunnossa ja päivittäisessä käytössä.

Miksi et ole ajamassa asuntojen rakentamista Sipoolta pakkolunastetulle alueelle vaan olet tuhoamassa olemassa olevaa ja toimivaa?

Ylivoimainen enemmistö helsinkiläisistä ja suomalaisista kannattaa Malmin säilyttämistä lentokenttänä.
Ymmärrän, että sinulle demokratialla ei ole sijaa.

Miten vastaat asiassa Jaana Pelkoselle?

Käyttäjän MariamRguibi kuva
Mariam Rguibi

Hei Timo ja kiitokset kommentistasi.

En pelaa golfia eikä minulla ole poliittisia tai taloudellisia kytköksiä Malmin lentokenttään.

Lentokenttärakennus ja lentokonehalli suojellaan kaavassa, niitä ei tulla purkamaan.

Itse olisin mielummin rakentanut Sipooseen. Demokraattisesti vapaissa vaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kuitenkin äänestyksellä sellaisen yleiskaavan, jossa asuntoja on kaavoitettu Malmille, ei Sipooseen. Jo pelkästään kunnioituksesta demokraattista prosessia kohtaan tämän päätöksen on syytä pitää, ellei valtuusto itse toisin päättää.

Minun käsitykseni mukaan Malmin säilyttämistä kannattaa hieman alle 60% helsinkiläisistä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Minun käsitykseni mukaan Malmin säilyttämistä kannattaa hieman alle 60% helsinkiläisistä.

Eli enemmistö.
Mutta poliitikko ei piittaa kansan äänestä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei Mariam,

Onko todellakin näin, että pääkaupunkiseudulla ei ole rakennuskelpoista tonttimaata muualla kuin Malmin lentokentällä ja Sipoossa ja mahdollisesti Suomenlinna (tosin sekin varuskunta-aluetta)?

Ei tarvitse matkustaa kuin n. 30-35 km pohjoiseen, sieltä löytyy runsaasti joutilasta peltomaata.

On hyvin lyhytnäköistä kuvitella, että Malmin lentoaseman kenttä poistaisi jo vuosikymmeniä vaivannutta kroonista asuntopulaa pääkaupunkiseudulla, kun tontteja löytyy hyvin runsaasti muualtakin. Infraa voidaan ja pitääkin rakentaa laajemmasta perspektiivistä.

Helsingin valtuustossa tulisi istua henkilöitä, joilla kaavoituksen periaatteet pitäisi perustua liitosrakentamisen lisäksi, myös hajarakentamiseen jo olemassa olevien infrojen läheisyyteen. Toisaalta
Malmin lentoaseman kupeessa ei ole minkäänlaisia palveluja, jolloin ne tulisi rakentaa sinne kaiken lisäksi.

Pohjoisemmassa on enemmän tilaa rakentaa sekä asunto- että palvelutiloja ts. tätä samaa strategiaa voi soveltaa myös sinne, jossa tontit ovat huomattavasti edullisempia.

Rakennuskustannukset Malmin lentokentän ehostamiseksi asuinkäyttöön tulevat nousemaan pilviin, -pohjasedimentit, -suomaa (paalutus) ja ympäristömyrkkyjen (kerosiinit ym.) ansiosta.

Päivi Granlund

Kolmannen polven helsinkiläisenä totean, että kirjoituksessa oli paljon asiaa. Malmi on hyvä paikka lisärakentamiselle. Valtio luovutti maan Helsingille, joka päättää sen käytöstä. Soutaminen ja huopaaminen tulee kalliiksi. Helsinki on päättänyt. Sitä pitää kunnioittaa. Maakuntien miestenkin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Maakuntien miehet kyllä joutuvat sietämään Helsingissä (tai Brysselissä) säädettyjä asioita, joten en näe mitään syytä miksi ei Helsingin kaupunginkin pitäisi joskus alistua samanlaiseen kohteluun - tasavallaksihan tätä maata kutsutaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/1998/02/08/natura-sei...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HannuLehmussaari kuva
Hannu Lehmussaari

Mariam, kuka kirjoitti kommenttisi? Joku Vihreisiin kuuluva, vai grynderidemari?

En vanhana kokoomuslaisena (yli 30 vuotta Suomea kapitalistiseksi äänestäneenä) kapitalistina tunnista kommenteistasi mitään kokoomuslaista (paitsi Alepa-Pajusen ahneet sekoilut ja niiden nuoleskelu), mutta kuulostat todellakin vasemmistolaoselta viherpipertäjältä.

Olisiko sinun aika miettiä, millä ilveellä ja ketä nuoleskelemalla yrität politiikassa eteenpäin? Noilla eväillä toivotan sinulle yhden äänen vaalitulosta Kokoomuksen listoilla. Vasemmalta löytyy enemmän hengenheimolaisiasi.

Käyttäjän MariamRguibi kuva
Mariam Rguibi

Tervehdys Hannu, kirjoitan blogini ja kommenttini aina itse.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Malmille rakentaminen on niin kallista että sinne ei voi rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja.
Kas kun kukaan ei ole ehdottanut rautatieaseman purkamista ja asuntojen rakentamista tilalle sehän olisi keskustassa ja muutama Trumpin torni niin mahtuisi paljon asukkaita.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eiköhän Malmin lentokentän sulkemisen syyksi tässä vaiheessa riitä, ettei sinne ole raitiovaunuyhteyttä.

Ei kannata tehdä yksinkertaisista asioista liian monimutkaisia. Päättäjien aivokapasiteetti kun on sangen rajallinen ja päätöksiä vaativia asioita saattaa olla monta samanaikaisesti.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Helsinki pakkolunasti idästä yli 3000 ha kakstuhatta luvun alkupuolella. Sinne hyvälle rakennusmaalle mahtuisi helposti moninverroin väkeä. Suunta on luonnollinen jatkumo laajentumiselle, näinhän pakkolunastuskin aikoinaan perusteltiin ja väkisin läpi ajettiin. Miksi kaavoitus tuonne tehdään nyt liian löysästi ? Pitääkö rikkaille saada omaa rantsua, tai messeviä ok - tontteja ?. Eikö asuntopula olekaan todellisuutta ?

Off topic. Kaavoituksesta toimiva esimerkki löytyy Tampereen Hervannasta. Sielllä on nyt lienee yli 30.000 asukasta ja alueesta on muodostunut todella toimiva kokonaisuus.

Metrolinjan jatkaminen itään helpottaa mahdollisia ruuhkia ja vähentää ympäristön kuormitusta. Ratkaisu muute on myös kaikkia muitakin palveleva. Metrolla kun pääsee Espooseen/ Espoosta asti ( joskus, ehkä ) Malmin kentältä keskustaan kulkeminen edellyttää kohtalaisen isoja tiemuutoksia. Rataa ei voi siirtää, tehdäänkö Lahden tielle uusia liittymiä ? Laitetaanko Kehä ykköselle Veräjämäestä isompi väylä ? Bussilla asemalle vai ?

Tässä Malmin kentän rakentamisessa taidetaan astua nyt samaan miinaan, kuin Laajasalossa, Kruunuvuoren rannassa. Hertsikan ympyrä kun ei vedä, katua ei voi leventää, niin sitten on pakko rakentaa sikakallis silta.

Fiksua suunnittelua poliittisilta ' asiantuntija ' päättäjiltä, jälleen kerran. Grynderin etu - asiaa ajaen.

Mahdollinen Malmin rakennuspäätös kuuluu samaan kastiin kuin Vuosaaren henkilösatamamahdollisuuden hyödyntämättä jättäminen. Metrorata olis ollut sataman vieressä ja valmis ratavaraus satamaan maastossa. Kuinka helppoa siitä olis mm ssa autoilijoiden ollut siirtyä kehä III lle

Nyt on siis kivat ruuhkat Jätkässä aina kun laiva saapuu satamaan. Kiitos !

Käyttäjän SamuliKallio1 kuva
Samuli Kallio

Kirjoituksesta näkee että kirjoittaja ei ole tutustunut asiaan lainkaan, toivoisin että lukisi: https://lexmalmi.fi/ aloitteen ja siihen liittyvän materiaalin (40 liitettä). Tämä ei ole mikään yhden illan juttu.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos vaan Mariamille raikkaasta blogista. Totean kohtiin 1 ja 2 että Helsingin uudessa yleiskaavassa on moninkertainen kaavavaranto tarpeeseen nähden. Mikä tahansa kohde voidaan säästää, jos niin halutaan.

Mitä kohtaan 3 sanoisin, niin Santahamina ei ole kaupan nyt eikä nähtävissä hahmotettavaan tulevaisuuten. Ohessa perusteluja tarkemmin http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2321...

Lex Malmi rules :)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Näin sulkeutuu ympyrä: kaupunginvaltuutettu Nieminen ajaa alas kaikki blogisti Rguibin argumentit, jotka kyseenalaistin jo tämän ketjun ensimmäisessä kommentissa.

Rguibi itse ensin vain ohitti kommenttini ja vänkäämisen jälkeen väitti, etten esitä vaihtoehtoja Malmille suunnitellun 25.000 asukkaan sijoittamiseksi muualle.

Kauniisti sanottuna blogisti kannattanee tässä asiassa maan tapaa.
http://www.boy.fi/atk/toimitus/573-likainen-raha-k...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mielenkiintoinen paragraaffi Kalevin linkkaamasta artikkelista:
_______________________________________________________________

HELSINKI ON EU:n suurimpia maataloustukien nostajia!

Helsingillä on 962 ha peltomaata ja 580 ha metsä- ja joutomaata. Lisäksi kaupungilla on jo nyt asuntorakentamisvarantoa kovimmat laatuvaatimukset täyttävälle maapohjalle 140 000 – 150 000 uudelle asukkaalle ilman täydennysrakentamistakin. Ja Kehä III:n tasolla on vielä enemmän tilaa todella halvoille asunnoille sadoillekin tuhansille uusille asukkaille. Seutuhallinto tai kuntaliitokset tuovat nämä valtavat varannot kaavoituksen käyttöön lähivuosina.

Tätä taustaa vasten ei ole pienintä epäilystä, että Helsinki, sen valtuusto, kaupunginhallitus ja virkamiesjohto ovat tekemässä korvaamatonta vahinkoa suomalaisille, koko Helsingin seudulle ja eritoten helsinkiläisille lakkauttaessaan Malmin lentokentän.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Oikein hyvä kirjoitus. Johdonmukaisuus ja päätöksenteon ennustettavuus erityisesti maankäyttöasioissa on hyvin oleellinen osa koko demokraattista päätöksentekojärjestelmää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Haiskahtaa kovin grynderin puheelta.

Johdonmukaisuus typeryydessä johtaa paljon tuhoisampiin seurauksiin kuin kyky pysähtyä harkitsemaan ja käyttämään peruutusvaihdetta silloin, kun ollaan vaarassa tehdä peruuttamatonta vahinkoa.

Demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä on historian saatossa tehty megaluokan virheitä, koska vaaleihin asettavat ehdokkaita yksinoikeudella vain puolueet. Ehdokkaista vähiten huonot tulevat valituiksi, mikä ei anna aihetta ihannoida mitään ylimaallista viisautta heidän vallankäytössään.

Tuhoisa virhe Malmin maankäytössä on vielä tässä vaiheessa peruutettavissa, lentoaseman pilaamisen jälkeen se on jo mahdotonta.

Toivottavasti saamme äänestetyksi tähänastisia arvostelukykyisemmät kaupunginvaltuutetut huhtikuun vaaleissa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Tuolle demokratialle parempaa järjestelmää ei taida olla vielä keksitty. Tänään oli Aamulehdessä Ilkka Kanervalta hyvä kirjoitus, jossa hän hän peräänkuulutti puolueiden toiminnan ja demokraattisen päätöksentekojärjestelmän merkitystä. Kanerva varsin oikein näki somen monesti vääristäneen asioita torikokouksen tasolle.

2007 Eduskuntavaalien jälkeen esille tulleet "maakunnan miesten" puuhat ja muut vaalirahoitussotkut olivat ehkä sodanjälkeisen ajan noloimpia vaaleihin liittyviä tapauksia ja demokraattisen järjestelmän avointa pilkkaa kaikkine puheineen porvarihallituksen ostamisesta.

Tuota taustaa vasten blogisti Mariam on hyvin ryhdikkäästi liikkeellä tuossa kannanotossaan. Kaikki tuki hänelle ja hänenkaltaisilleen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö varsinaisesta asiasta voisi silti olla eri mieltä ja etteikö asiaa voitaisi niin päätettäessä käsitellä uudestaan, mikäli päätöksentekojärjestelmä siihen lähtee. Tosin vahvasti epäilen, että kaikkine yleiskaavan muutoksineen ja mutkikkaine maankäyttösopimuksineen tämä Lex Malmi ei etene sen pidemmälle.

Harmi - jälleen kerran - että tämänkään blogin kommenteissa ei ole pystytty välttämään alatyylisiä vihervassari-tyyppisiä ilmaisuja. Ne paitsi antavat hyvin epäedullisen kuvan lausujastaan niin myös vesittävät rakentavaa keskustelua.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #90

Jos johdonmukaisuutta ja päätöksenteon ennustettavuutta peräänkuulutetaan, sitä löytyy aivan yhtä hyvin tästä:

"Helsingin kaupunki ja Suomen valtio allekirjoittivat 10.5.1935 sopimuksen lentoasema-alueen laajuudesta, käytöstä ja käyttöajasta. Sopimuksen mukaan alue varattiin käytettäväksi lentoasemana vuoden 2034 toukokuuhun asti."

http://malmiairport.fi/presskits/lexmalmi/Kansalai...

Miksi myöhempi poliittinen suhmurointi olisi jotenkin sen "pyhempää" ja arvokkaampaa kuin alkuperäinen Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välinen sopimus? Kumpikin niistä oli jo 1935 demokraattisesti hallittu. Kansalaisaloitteen sivuilla 10-12 kuvattu poliittinen kähmintä Malmin käyttötarkoituksen muuttamisesta on ollut todella ala-arvoista ja juonittelevaa vallankäyttöä.

Saivartelu juristerian ympärillä vain ei muuta sitä tosiasiaa, että pilaamalla Malmin lentoaseman Helsinki pilaa samalla sekä omia että Suomen tulevia mahdollisuuksia pysytellä ajan tasalla voimakkaassa kehitysvaiheessa olevan ilmailun ja siihen liittyvän teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan saralla.

Samoin liikelentotoiminnan edellytykset menetetään, sellaisina kuin ne toteutuvat Tukholman Brommassa ja London City Airportissa. Siellä tämä maankäyttö osataan näköjään viisaammin, vaikka rakennusmaaksi kelpaavaa aluetta ei olekaan tarjolla yhtä runsaasti kuin Helsingissä.

On viisasta pysähtyä ja käyttää harkintaa juuri nyt, ennen kuin lyhytnäköisyydellä on ehditty aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo Vastaus kommenttiin #91

Mikä tausta tuossa alkuperäisen sopimuksen purkamisen kiirehtimisestä oli?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #93

Ks. linkitetty kansalaisaloite viestissä # 91., sivut 10-12.

Täyttä ymmärryksen puutetta Malmin ilmailukäytön merkityksestä, lentokentän käsittämistä pelkäksi tonttimaaksi sekä älyllistä laiskuutta rakennusmaan etsimisessä siihen tarkoitukseen sopivammista paikoista (tai mahdollisesti myös tilaisuuksien näkemistä suppean piirin henkilökohtaisiin taloudellisiin etuihin voitollisilla kaupoilla). Helsingin kaupungin johdossa avuttomuutta, kyvyttömyyttä ja saamatonta vitkastelua kaavoitusasioiden hoidossa, samalla yli menoa siitä, mistä aita on matalin, kateellisuutta hyväksi käyttäen.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo Vastaus kommenttiin #94

Ok. Täytynee mielenkiinnosta perehtyä asian taustoihin.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Helsingin tuhlaileva maankäyttö ja ammattitaidoton kaavoittaminen on nyt johtanut tilanteeseen, jossa tapellaan verissäpäin lopulta varsin pienen maapläntin käytöstä. Malmi-jupakan irvokkuutta alleviivaa kentän viereinen Kivikon joutomaa, jonne on levitelty teollisuusmökkejä sinne sun tänne kuin lasten legoja. Lahdenväylän ja Vesalan välinen joutomaa on pinta-alaltaankin Malmin kentän kokoinen ellei jopa suurempi.
Mitä taas itse Malmiin tulee, siellä on vielä runsaasti tilaa rakentaa - nimittäin ylöspäin. Onko siellä vielä yhtäkään yli nelikerroksista asuintaloa? Ylä-Malmin korkein rakennus taitaa yhä olla Malmin vanha sairaala.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Juuri näin.

Malmille on vielä tilaa rakentaa, etenkin Ala-Malmille. Sinne on jo nyt noussut uusia asuinrakennuksia, -tosin korkeita rakennuksia sinne ei voi rakentaa lentokentän vuoksi.

Ylä-Malmi on puolestaan suurimmalta osaltaan omakotitalo-asutusta.

Helsingin kaupungin johdon ja valtuuston todellakin tulisi oivaltaa, että asuinrakennuksia voi rakentaa myös ylöspäin. Matala rakentaminen on kallista, se johtaa maan käytön tuhlaamiseen. Korkeampien rakennusten asuinpinta-alat kasvavat x^n ja se on kaikkien etu.

Hieman ihmetyttää, mikä asemakaavassa ja yleiskaavassa määrittelee ja sanelee asuinrakennusten korkeudet, -tuskin mikään ellei lähistöllä ole lentokenttiä.

Edullisia kaupungin vuoka-asuntoja ei pidä rakentaa siksi, että sinne pesiytyvät työtä vieroksuvat ulkomaalaiset ja ne jotka maksavat veronsa työtä tekemällä, saavat odottaa jonon hännillä.

Valtiotieteilijät ja yleisten töiden lautakunnan jäsenet sekä Helsingin kaupungin johto ja valtuusto, ajatelkaa omia kansalaisianne ja viime kädessä itseänne, älkää rangaisko. Se tulee muuten kostautumaan sekä kunnallis, -että eduskuntavaaleissa.

Apulaiskaupungin johtaja ja tulevat kaupunginjohtajat, vähemmän edunvalvontaa ja politikointia, enemmän lojaaliutta kansalaisia kohtaan.

Toimituksen poiminnat